Kirjallisuusbloggaus
12.01.2016
Zachris Topelius
Zachris Topelius oli suomalainen kirjailija ja hän kirjoitti
monta kirjaa. Topelius on sytynyt Kuddnäsin tilalla 14.1.1818 ja kuollut
12.3.1898 Koivuniemen tilalla.
Topeliuksen täytettyä 13 hänen isänsä kuoli. Vuosi isän kuoleman
jälkeen Topelius lähti Helsinkiin valmistautumaan ylioppilastutkintoon.
Topeliuksen valmistuttua hän aikoi ryhtyä lääkäriksi mutta siihen
tarvitsi filosofisen kandidaatintutkinnon. Topeliuksen ammatteja oli
kirjailija, toimittaja, historoitsija,yliopiston rehtori ja vuonna 1897
Topeliuksesta tuli riemutohtori.
1841 Topeliuksen elämässä kävi suuri käänne. Tällöin konsuli G. O
Wasenius otti Topeliuksen lehden toimittajaksi jonka nimi oli
Helsingfors Tidningar. Lehdessä topelius julkaisi mm. hänen omia
runojaan.
Topelius tapaili naista nimelta Greta. Hän haaveili jopa avioliitosta
tämän kanssa, joka ajautui mahdottomuuteen. Vaikka näin ei käynyt
Topelius sai Gretasta kiinnikkeen kirjallisuuteen. Topelius avioitui
vuonna 1845 kauppiaan tyttären Emilie Lindqvistin kanssa.
Todella suuren vaikutuksen Topeliukseen teki yliopiston
kaksisataavuotisjuhlat, joissa Topelius promovoitiin maisteriksi tämä
tapahtui vuonna 1840.
Topeliuksen tuotantoa on mm. Suomen Herttuatar joka on historiallinen
teos, Väiskärin kertomuksia joka on historiallinen romaanisarja ja
runokokoelma Kanervakukkia.
Elina Pussila
tiistai 12. tammikuuta 2016
maanantai 11. tammikuuta 2016
Aleksis Kivi eli tapahtumarikkaan elämän. Monet asiat olivat tosin negatiivisia tapahtumia.
Aleksis Kivi (oikealta nimeltään Alexis Stenvall) oli syntynyt Nurmijärven Palojoella köyhässä perheessä toiseksi nuorimpana lapsena. Alexis oli fiksu ja huumorintajuinen poika, jollla oli paljon mielikuvitusta. Lapsuutensa Alexis eli onnellisena.
23-vuotiaana Alexis Kivi valmistui ylioppilaaksi mutta hän ei suorittanut loppututkintoa. 1860-luvulla hän aloitti kirjallisuus uransa joka ehti kestää vain vuosikymmenen. Mutta nerokasta suomalaista tekstiä hän kirjoitti. Hänellä ei ollut ketään kotimaisia kirjailijoita esikuvina mutta hänellä oli tunnettuja euruooppalaisia kirjailijoita. Raamattu myös näkyy innoituksena hänellä jonka hänen teksteistään voi helposti huomatakin.
Jere Ojala
torstai 7. tammikuuta 2016
TET-RAPORTTI
Lotta-Lyydia Leppälä
Havukosken koulu
9E
Aika: 7.-18.12
PAIKKA: Robert's Coffee Sello.
TAVOITTEENI: Tavoitteitani oli saada hyvää työkokemusta ja tutustua kahvilan työhön ja eri osa-alueisiin. Otin myös työn siltä kannalta, että saisin kesätöitä mahdollisesti samaisesta kahvilasta.
MITEN ONNISTUIN TAVOITTEISSA: Opin kahden viikon aikana paljon eri kahvilan työtehtävistä sekä sain myös hieman työkokemusta. Opin, ettei työilmapiiri ole aina niin ruusuinen mitä asiakkaille näytetään. Opin myöskin arvostamaan tervehdyksen tärkeyttä mm. aamuisin kun tullaan töihin. Voi olla, että haen kesäksi töitä samasta kahvilasta, mutta eri paikkakunnalta. Työpaikasta ei niinkään ollut apua tulevaisuutta ajatellen, koska en aio hakea kyseiselle alalle töihin.
TET-PAIKKA: Robert's Coffee kahvilassa on monia työtehtäviä. Kahvilassa on asiakaspalvelua kassalla, tiskausta, astioiden viemistä keittiöön sekä puhtaiden astioiden viemistä paikalleen, pöytien pyyhkimistä ja salin siivousta, leivosten paistamista, lounaan tekoa ja annostelua, sekä muita vastaavia töitä. Kahvilassa oli noin 15 työntekijää. Samaan aikaan päivässä työntekijöitä oli 4-5. Yleensä kolme työntekijää oli asiakaspalvelun puolella ja kaksi takahuoneessa. Takahuoneessa valmistettiin kaikki leivonnaiset sekä leivät. Tiskaus tapahtui myös takahuoneen puolella.
TYÖYHTEISÖ: Minun TET-paikassani ei ollut kovin helppoa päästä työyhteisöön mukaan, enkä oikein päässytkään. Työpaikalle mennessä ensimmäisenä päivänä minulle eikä kaverilleni ei esittäydytty, ei toivotettu tervetulleiksi eikä opetettu työyhteisön tavoille. Emme edes tienneet ketä on vastuuhenkilömme. Meille ei myöskään missään vaiheessa ohjeistettu tarvittavien koneiden käytössä. Joka aamu kun tulimme töihin, tulimme hieman odottavalla mielellä. Saisimmekohan tänään vastauksen: "huomenta tytöt"? Emme useastikaan saaneet vastausta kyseiseen lauseeseen. Meistä ei kovin paljoa huolehdittu työpaikalla, vaan saimme itse huolehtia tauoistamme useasti. Loppujenlopuksi kun miettii, niin opimme paljon kahden viikon aikana.
OMAN TYÖN KUVAUS: Olin työpaikalla 90% ajasta tiskissä sekä huolehdin samaan aikaan kahvilan salin siisteydestä sekä astioiden palautuksesta. Teimme myöskin keittiön töitä hieman samalla. Opin keittiötaidoista nopeita konsteja ruoanlaitossa sekä hygieniasta.
Vaikka työ olikin melko rankkaa ja työilmapiiri hieman negatiivinen, niin olin silti positiivisella mielellä menossa töihin aamuisin, koska minulla oli kaveri samassa paikassa töissä mikä helpotti asiaa. Lopulta työ oli kuitenkin ihan mukavaa, vaikka en samaanpaikkaa valitsisi enää uudelleen. :)
Lotta 9E
Lotta-Lyydia Leppälä
Havukosken koulu
9E
Aika: 7.-18.12
PAIKKA: Robert's Coffee Sello.
TAVOITTEENI: Tavoitteitani oli saada hyvää työkokemusta ja tutustua kahvilan työhön ja eri osa-alueisiin. Otin myös työn siltä kannalta, että saisin kesätöitä mahdollisesti samaisesta kahvilasta.
MITEN ONNISTUIN TAVOITTEISSA: Opin kahden viikon aikana paljon eri kahvilan työtehtävistä sekä sain myös hieman työkokemusta. Opin, ettei työilmapiiri ole aina niin ruusuinen mitä asiakkaille näytetään. Opin myöskin arvostamaan tervehdyksen tärkeyttä mm. aamuisin kun tullaan töihin. Voi olla, että haen kesäksi töitä samasta kahvilasta, mutta eri paikkakunnalta. Työpaikasta ei niinkään ollut apua tulevaisuutta ajatellen, koska en aio hakea kyseiselle alalle töihin.
TET-PAIKKA: Robert's Coffee kahvilassa on monia työtehtäviä. Kahvilassa on asiakaspalvelua kassalla, tiskausta, astioiden viemistä keittiöön sekä puhtaiden astioiden viemistä paikalleen, pöytien pyyhkimistä ja salin siivousta, leivosten paistamista, lounaan tekoa ja annostelua, sekä muita vastaavia töitä. Kahvilassa oli noin 15 työntekijää. Samaan aikaan päivässä työntekijöitä oli 4-5. Yleensä kolme työntekijää oli asiakaspalvelun puolella ja kaksi takahuoneessa. Takahuoneessa valmistettiin kaikki leivonnaiset sekä leivät. Tiskaus tapahtui myös takahuoneen puolella.
TYÖYHTEISÖ: Minun TET-paikassani ei ollut kovin helppoa päästä työyhteisöön mukaan, enkä oikein päässytkään. Työpaikalle mennessä ensimmäisenä päivänä minulle eikä kaverilleni ei esittäydytty, ei toivotettu tervetulleiksi eikä opetettu työyhteisön tavoille. Emme edes tienneet ketä on vastuuhenkilömme. Meille ei myöskään missään vaiheessa ohjeistettu tarvittavien koneiden käytössä. Joka aamu kun tulimme töihin, tulimme hieman odottavalla mielellä. Saisimmekohan tänään vastauksen: "huomenta tytöt"? Emme useastikaan saaneet vastausta kyseiseen lauseeseen. Meistä ei kovin paljoa huolehdittu työpaikalla, vaan saimme itse huolehtia tauoistamme useasti. Loppujenlopuksi kun miettii, niin opimme paljon kahden viikon aikana.
OMAN TYÖN KUVAUS: Olin työpaikalla 90% ajasta tiskissä sekä huolehdin samaan aikaan kahvilan salin siisteydestä sekä astioiden palautuksesta. Teimme myöskin keittiön töitä hieman samalla. Opin keittiötaidoista nopeita konsteja ruoanlaitossa sekä hygieniasta.
Vaikka työ olikin melko rankkaa ja työilmapiiri hieman negatiivinen, niin olin silti positiivisella mielellä menossa töihin aamuisin, koska minulla oli kaveri samassa paikassa töissä mikä helpotti asiaa. Lopulta työ oli kuitenkin ihan mukavaa, vaikka en samaanpaikkaa valitsisi enää uudelleen. :)
Lotta 9E
Tomi Kontio
Tomi Kontio on suomalainen kirjailija, runoilija ja kolumnisti. Hän syntyi 16.helmikuuta 1966 Helsingissä. Hän opiskeli kirjallisuustiedettä, filosofiaa ja estetiikkaa Helsingin yliopistossa.
Tomi Kontio on kirjoittanut runoja, nuortenkirjoja, proosaa ja laulutekstejä kaksoisveljensä Timo Kontion yhtyeelle. Hän on myös avustanut Nuori Voima -lehdessä, toimittanut Kirjailija -lehteä ja toiminut kolumnistina. Hän on kirjoittanut useita runokokoelmia ja hänen runojaan on käännetty useille kielille.
Kontion esikoisteos Tanssisalitaivaan alla voitti J.H. Erkon vuoden parhaan esikoisteoksen palkinnon vuonna 1993. Vuonna 2000 hänen teoksensa Keväällä isä sai siivet voitti Finlandia Junior -palkinnon ja teokselle myönnettiin myös Lasten LukuVarkaus -palkinto vuonna 2001.
Rosa 9E
Tomi Kontio on kirjoittanut runoja, nuortenkirjoja, proosaa ja laulutekstejä kaksoisveljensä Timo Kontion yhtyeelle. Hän on myös avustanut Nuori Voima -lehdessä, toimittanut Kirjailija -lehteä ja toiminut kolumnistina. Hän on kirjoittanut useita runokokoelmia ja hänen runojaan on käännetty useille kielille.
Kontion esikoisteos Tanssisalitaivaan alla voitti J.H. Erkon vuoden parhaan esikoisteoksen palkinnon vuonna 1993. Vuonna 2000 hänen teoksensa Keväällä isä sai siivet voitti Finlandia Junior -palkinnon ja teokselle myönnettiin myös Lasten LukuVarkaus -palkinto vuonna 2001.
Rosa 9E
Sinikka Nopola
Sinikka Nopola syntyi 26.11.1953 Helsingissä, mutta vietti lapsuuden aikansa ja nuoruutensa Tampereella. Nopola opiskeli Tampereen yliopistossa humanististen tieteiden kandidaatiksi. Tämän jälkeen hän on työskennellyt mm. Helsingin sanomien toimittajana vuosina 1979-1985.
Sinikka on ollut vapaa kirjailija ja journalisti vuodesta 1985 alkaen.
Nopola on kirjoittanut useita kirjoja sekä lapsille, että aikuisille. Sinikka on kirjoittanut yhdessä sisarensa Tiina Nopolan kanssa mm. Heinähattu ja Vilttitossu- sekä Risto Räppääjä -kirjasarjan. Sinikka on kirjoittanut myös useita näytelmiä, laulutekstejä, kuunnelmia, tv-draamaa sekä draamallisia romaaneja hämeen murteella.
Sinikka on voittanut myöskin useita palkintoja. Hän on saanut mm. Venla kunniakirjan (1990), vuoden freelancer palkinnon (1998), suomen kirjastoseuran Jyvä-palkinnon (1998), nuoren voiman kirjalliosuuspalkinnon (1999) ja Tampereen kaupungin luovan kirjallisen työn palkinnon (2004).
Sinikka on voittanut myöskin useita palkintoja. Hän on saanut mm. Venla kunniakirjan (1990), vuoden freelancer palkinnon (1998), suomen kirjastoseuran Jyvä-palkinnon (1998), nuoren voiman kirjalliosuuspalkinnon (1999) ja Tampereen kaupungin luovan kirjallisen työn palkinnon (2004).
Olen itse lukenut useita Nopolan kirjoittamia kirjoja nuorempana. Henkilökohtaisesti pidin todella paljon hänen kirjoistaan ja olen kuunnellut myös muutamia kuunnelmia.
Sinikka Nopola:
Lotta 9E
TET-raporttiaitta: TERVETULOA KERTOMAAN TYÖH...
Henri Kankaanpää TET-Raportti
Havukosken Koulu
9E
TET-Jakso 2.1.2016
Aika: 7.12.2015-18.12.2015
Paikka: Päiväkummun Valintatalo
Laurintie 84
Vantaa
Laurintie 84
Vantaa
Tavoitteeni Tutustuminen siihen, minkälaista työnteko on,
jakson kokea työelämän haasteita ja onnistumisia ja
aikana hakea hyvää työkokemusta.
olivat:
jakson kokea työelämän haasteita ja onnistumisia ja
aikana hakea hyvää työkokemusta.
olivat:
TET-Paikka: Ruokakauppa (pääosin), jossa myydään elintarvikkeita.
Työpaikka muistuttaa tavallista ruokakauppaa ja eniten
siellä on niitä, jotka eivät ole saaneet työpaikkaa
alalta, mihin he olivat kouluttautuneet.
Esimiehenäni toimi Anni Nurmi.
Työpaikka ei ollut kovinkaan suuri, mutta silti mukava.
Työntekijämäärä vaihtelee, 3-6 työntekijää suurinpiirtein
samaan aikaan töissä. Kokonaisuudessaan n. 10-15 työntekijää.
Työpaikka muistuttaa tavallista ruokakauppaa ja eniten
siellä on niitä, jotka eivät ole saaneet työpaikkaa
alalta, mihin he olivat kouluttautuneet.
Esimiehenäni toimi Anni Nurmi.
Työpaikka ei ollut kovinkaan suuri, mutta silti mukava.
Työntekijämäärä vaihtelee, 3-6 työntekijää suurinpiirtein
samaan aikaan töissä. Kokonaisuudessaan n. 10-15 työntekijää.
Työyhteisö Työntekijöiden välillä vallitsi todella hyvä ja rento meininki,
ja joka saa kenet tahansa vakuuttumaan, että kaupan työntekijät
työilmapiiri: hyvin yhtä töissä. Eniten tein töitä Annan, Erkan tai Marian
kanssa ja Marian ansoista pääsin työyhteisöön helposti mukaan,
vaikka jotkut olivatkin todella kiireisiä, mutta eivät suinkaan
kaikki.
ja joka saa kenet tahansa vakuuttumaan, että kaupan työntekijät
työilmapiiri: hyvin yhtä töissä. Eniten tein töitä Annan, Erkan tai Marian
kanssa ja Marian ansoista pääsin työyhteisöön helposti mukaan,
vaikka jotkut olivatkin todella kiireisiä, mutta eivät suinkaan
kaikki.
Omien töiden Pääosin purin lastia, hyllytin lastissa tulleet tavarat, saldotin
kuvailua ja tavaramäärät oikein ( eli merkitsin ylös), jos jokin tuote loppui tai sitä tuli lisää
mitä opin ja järjestelin hyllyillä tavaroita oikeille paikoilleen.
jakson Työ vaati todella hyvät refleksit, kärsivällisyyttä,
aikana: oma-alotteisuutta, sosiaalisuutta, jaksamista ja
hyvää käytöstä.
Opin millaista on olla työelämässä oleva ihminen ja
ajattelemaan monesta eri näkökulmasta.
kuvailua ja tavaramäärät oikein ( eli merkitsin ylös), jos jokin tuote loppui tai sitä tuli lisää
mitä opin ja järjestelin hyllyillä tavaroita oikeille paikoilleen.
jakson Työ vaati todella hyvät refleksit, kärsivällisyyttä,
aikana: oma-alotteisuutta, sosiaalisuutta, jaksamista ja
hyvää käytöstä.
Opin millaista on olla työelämässä oleva ihminen ja
ajattelemaan monesta eri näkökulmasta.
Arviointia: Tavoitteissani onnistuin loistavasti saaden hyvää työkokemusta,
sain kokea työelämän eri haasteita ja onnistumisia.
Melko helppoa oli niihin päästä, kun asetin tavoitteeni
melko simppeleiksi.
Koin paljon vastaiskuja (milloin oli lastia purkamatta, vaikka työaika oli jo ohi,
milloin oli päiväysvanhaa tavaraa hyllysssä), mutta niistä selvittiin ja oli paljon
hyviäkin kokemuksia (Viimeinen työpäivä oli lyhyt, kun olin jäänyt ylitöihin,
sain työntekijäalennukset ketjun kauppoihin :3, oli rentoa meninkiä).
TET-jaksosta oli todellakin hyötyä, koska nyt tiedän minkälaista on olla
mukana työelämässä ja miten selvitään haastavista ja vaikeista tilanteista.
Opin myös, että työn teon ei aina tarvitse olla niin totista, vaan välillä voi hengähtää,
juoda kupin kahvia ja heittää läppää . Ja opin itsestäni sen, että en osaa lopettaa
asiaa, jonka olen jo aloittanut, kunnes asia on tehty loppuun asti (kuten tämä raportti).
melko simppeleiksi.
Koin paljon vastaiskuja (milloin oli lastia purkamatta, vaikka työaika oli jo ohi,
milloin oli päiväysvanhaa tavaraa hyllysssä), mutta niistä selvittiin ja oli paljon
hyviäkin kokemuksia (Viimeinen työpäivä oli lyhyt, kun olin jäänyt ylitöihin,
sain työntekijäalennukset ketjun kauppoihin :3, oli rentoa meninkiä).
TET-jaksosta oli todellakin hyötyä, koska nyt tiedän minkälaista on olla
mukana työelämässä ja miten selvitään haastavista ja vaikeista tilanteista.
Opin myös, että työn teon ei aina tarvitse olla niin totista, vaan välillä voi hengähtää,
juoda kupin kahvia ja heittää läppää . Ja opin itsestäni sen, että en osaa lopettaa
asiaa, jonka olen jo aloittanut, kunnes asia on tehty loppuun asti (kuten tämä raportti).
Omia mietteitä: Tiivistettynä TET oli todella mukavaa vaihtelua jatkuvaan koulun penkillä istumiseen
(tiedetään koulu on tärkeetä) varmaankin siksi, koska olen tekevä ihminen, joka
ei jaksa olla paikallaan 5:ttä minuuttia kauempaa .
(tiedetään koulu on tärkeetä) varmaankin siksi, koska olen tekevä ihminen, joka
ei jaksa olla paikallaan 5:ttä minuuttia kauempaa .
Kuvat löytyy täältä: https://www.instagram.com/p/-_KMKarbFl/?taken-by=realhege_
Henri Kankaanpää 9E
Minna Canth
Minna Canth (Syntymänimeltään Ulrika Wilhelmina Johnson) oli suomalainen naiskirjailija. Canth oli tärkeä perusta naisten asemalle ja realismille. Hän syntyi 19.maaliskuuta 1844 Tampereella ja kuoli 12.toukokuuta 1897 Kuopiossa. Hän oli siis 53-vuotias kuollessaan.
Minnan perheeseen kuului isä Gustaf Vilhelm Johnson, äiti Lovisa Ulrika ja sisarukset Vilhelm (Kutsuttiin myös Gustiksi) ja Augusta Katharina. Isä työskenteli Finlaysonin puuvillatehtaalla. Äiti oli entinen kotiapulainen ja sen jälkeen jäi hoitamaan lapsia heidän syntymiensä jälkeen. Perhe eli köyhissä oloissa mutta erityistä puutetta ei ollut. Perheen omaisuus koheni ja perhe lopulta muutti Kuopioon vuonna 1853.
Canth jatkoi opiskeluaan Kuopiossa. Hän oli käynyt Tampereella ruotsinkielisessä työläislasten koulussa. Ensimmäinen koulu oli Kuopion kaupungin työnväen tyttökoulu joka oli lankasterikoulu jossa noudatettiin englantilaista Bell-Lancasterin opetusmenetelmää. Opetusmenetelmässä vanhemmat oppilaat ohjasivat nuorempia. Opetuskielenä käytettiin suomea.
Ensimmäisen koulun jälkeen Canth siirtyi Soldanin sisarusten ylläpitämään ruotsinkieliseen kouluun. Koulu oli kolmivuotinen ja tarkoitettu vain tytöille. Tämän koulun jälkeen Minna eteni kolmivuotiseen ruotsinkieliseen valtion tyttökouluun nimeltään: Frouvasäen koulu sivistyneimpäin vanhempain tyttäriä varten. Canth ei olisi pitänyt päästä kouluun mutta koska isä Gustafin hyvän taloudellisen tilanteen takia tyttö pääsikin sisään. Minnan veli Gusti ei ollut kiinnostunut koulutuksesta vaikka isä olisikin halunnut kouluttaa hänet.
Koko Canthin nuoruuden ajan tyttöjä rajoittettiin yhteiskunnassa, eivätkä he saaneet samoja mahdollisuuksia kuin pojat. Esimerkiksi tyttöjen ja naisten piti jäädä kotiin hoitamaan lapsia kun mies astui työelämään. Tämä vihastutti Canthia ja hän avioliiton sijaan haikaili itsenäistä ja menestyvää naisen uraa. Jyväskylässä vuonna 1863 järjestettiin kansakoulunopettajaseminaari ja sen myötä naisilla oli ensimmäistä kertaa opiskella muuhun ammattiin kuin kätilöön.
Vaikka Minna menikin naimisiin Johan Ferdinandin kanssa, ja sai jopa seitsemän lasta, ei hän lopettanut hyväntekeväisyyttä tai kirjoittamista. Hän kirjoitti miehensä toimittamiin sanomalehtiin esimerkiksi novelleja, yhteiskunnallisia kannanottoja ja uutisia. Hän julkaisi ensimmäisen kirjansa vuonna 1878 jonka nimi oli Novelleja ja kertomuksia. Tästä kirjasta alkoi Canthin pitkäjänteinen kirjailijaura.
Vuonna 1879 oli Minnalle raskas vuosi hänen miehensä kuoltua sairauteen ennen seitsemännen lapsen syntymistä. Kuukausia miehensä kuoleman jälkeen Canth oli saanut valmiiksi ensimmäisen näytelmänsä nimeltään Murtovarkaus. Canth lähetti sen Suomalaisen Teatterin johtajalle joka hyväksyi sen heti. Murtovarkaus palkittiin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran palkinnolla.
Minnan salonki syntyi kun Kuopiossa kirjallisuudesta kiinnostuneita ihmisiä kokoontui Canthin ympärille. Taloa ruvettiin kutsumaan Kanttilaksi. Sinne saapui vieraita jopa ulkomailta. Salongin ilmapiiriä kritisoitiin sen vapaamielisyyden kannalta. Salongissa puhuttiin esimerkiksi naisasialiikkeestä joka herätti paheksuntaa konservatiivisten mielessä. Canth julkaisi vuonna 1886 teoksen Hanna jossa mainittiin Charles Darwinin nimi.
Canthin tunnetuimpia teoksia ovat:
-Työmiehen vaimo (1885) Teos oli erittäin radikaali ja realistinen. Se on Canthin tunnetuimpia näytelmäkertomuksia.
-Hanna (1886) Hanna oli moraalisia kysymyksiä esiin nostava teos. Se kertoi nuoresta tytöstä nimeltään Hanna joka oli kiinnostunut koulunkäynnistä. Teos oli kannanotto relativistista sukupuolimoraalia vastaan.
-Kauppa-Lopo (1889) Teos oli erikoinen sen erilaisen päähenkilön kannalta. Lopo oli alkoholisti ja huono pitämään hygieenistaan huolta. Silti hän oli kiltti ja sydämmellinen ihminen.
-Anna Liisa (1895) Anna Liisa oli murhanäytelmä jossa käsitellään lapsenmurhaa. Se on nopea lukuinen mutta jättää lukijan pohtimaan tarinan moraalisia kysymyksiä ja sovituksen hintaa.
Canth kuoli äkilliseen sydämenpysähdykseen. Hänet haudattiin Kuopioon ja hautajaisista muodostui iso ja tärkeä tapahtuma.
Minnan perheeseen kuului isä Gustaf Vilhelm Johnson, äiti Lovisa Ulrika ja sisarukset Vilhelm (Kutsuttiin myös Gustiksi) ja Augusta Katharina. Isä työskenteli Finlaysonin puuvillatehtaalla. Äiti oli entinen kotiapulainen ja sen jälkeen jäi hoitamaan lapsia heidän syntymiensä jälkeen. Perhe eli köyhissä oloissa mutta erityistä puutetta ei ollut. Perheen omaisuus koheni ja perhe lopulta muutti Kuopioon vuonna 1853.
Canth jatkoi opiskeluaan Kuopiossa. Hän oli käynyt Tampereella ruotsinkielisessä työläislasten koulussa. Ensimmäinen koulu oli Kuopion kaupungin työnväen tyttökoulu joka oli lankasterikoulu jossa noudatettiin englantilaista Bell-Lancasterin opetusmenetelmää. Opetusmenetelmässä vanhemmat oppilaat ohjasivat nuorempia. Opetuskielenä käytettiin suomea.
Ensimmäisen koulun jälkeen Canth siirtyi Soldanin sisarusten ylläpitämään ruotsinkieliseen kouluun. Koulu oli kolmivuotinen ja tarkoitettu vain tytöille. Tämän koulun jälkeen Minna eteni kolmivuotiseen ruotsinkieliseen valtion tyttökouluun nimeltään: Frouvasäen koulu sivistyneimpäin vanhempain tyttäriä varten. Canth ei olisi pitänyt päästä kouluun mutta koska isä Gustafin hyvän taloudellisen tilanteen takia tyttö pääsikin sisään. Minnan veli Gusti ei ollut kiinnostunut koulutuksesta vaikka isä olisikin halunnut kouluttaa hänet.
Koko Canthin nuoruuden ajan tyttöjä rajoittettiin yhteiskunnassa, eivätkä he saaneet samoja mahdollisuuksia kuin pojat. Esimerkiksi tyttöjen ja naisten piti jäädä kotiin hoitamaan lapsia kun mies astui työelämään. Tämä vihastutti Canthia ja hän avioliiton sijaan haikaili itsenäistä ja menestyvää naisen uraa. Jyväskylässä vuonna 1863 järjestettiin kansakoulunopettajaseminaari ja sen myötä naisilla oli ensimmäistä kertaa opiskella muuhun ammattiin kuin kätilöön.
Vaikka Minna menikin naimisiin Johan Ferdinandin kanssa, ja sai jopa seitsemän lasta, ei hän lopettanut hyväntekeväisyyttä tai kirjoittamista. Hän kirjoitti miehensä toimittamiin sanomalehtiin esimerkiksi novelleja, yhteiskunnallisia kannanottoja ja uutisia. Hän julkaisi ensimmäisen kirjansa vuonna 1878 jonka nimi oli Novelleja ja kertomuksia. Tästä kirjasta alkoi Canthin pitkäjänteinen kirjailijaura.
Vuonna 1879 oli Minnalle raskas vuosi hänen miehensä kuoltua sairauteen ennen seitsemännen lapsen syntymistä. Kuukausia miehensä kuoleman jälkeen Canth oli saanut valmiiksi ensimmäisen näytelmänsä nimeltään Murtovarkaus. Canth lähetti sen Suomalaisen Teatterin johtajalle joka hyväksyi sen heti. Murtovarkaus palkittiin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran palkinnolla.
Minnan salonki syntyi kun Kuopiossa kirjallisuudesta kiinnostuneita ihmisiä kokoontui Canthin ympärille. Taloa ruvettiin kutsumaan Kanttilaksi. Sinne saapui vieraita jopa ulkomailta. Salongin ilmapiiriä kritisoitiin sen vapaamielisyyden kannalta. Salongissa puhuttiin esimerkiksi naisasialiikkeestä joka herätti paheksuntaa konservatiivisten mielessä. Canth julkaisi vuonna 1886 teoksen Hanna jossa mainittiin Charles Darwinin nimi.
Canthin tunnetuimpia teoksia ovat:
-Työmiehen vaimo (1885) Teos oli erittäin radikaali ja realistinen. Se on Canthin tunnetuimpia näytelmäkertomuksia.
-Hanna (1886) Hanna oli moraalisia kysymyksiä esiin nostava teos. Se kertoi nuoresta tytöstä nimeltään Hanna joka oli kiinnostunut koulunkäynnistä. Teos oli kannanotto relativistista sukupuolimoraalia vastaan.
-Kauppa-Lopo (1889) Teos oli erikoinen sen erilaisen päähenkilön kannalta. Lopo oli alkoholisti ja huono pitämään hygieenistaan huolta. Silti hän oli kiltti ja sydämmellinen ihminen.
-Anna Liisa (1895) Anna Liisa oli murhanäytelmä jossa käsitellään lapsenmurhaa. Se on nopea lukuinen mutta jättää lukijan pohtimaan tarinan moraalisia kysymyksiä ja sovituksen hintaa.
Canth kuoli äkilliseen sydämenpysähdykseen. Hänet haudattiin Kuopioon ja hautajaisista muodostui iso ja tärkeä tapahtuma.
tiistai 5. tammikuuta 2016
Maria Laamanen
Havukosken koulu
9E
Raportti 5.1.2016
Työelämään tutustuminen (TET-jakso)
TET-jaksoni alkoi 7.12.2015 ja loppui 18.12.2015. Olin siis kaksi viikkoa töissä.
Olin TET-jaksoni aikana Onninen oy:llä. Työskentelin tukussa. Tukku sijaitsi Tikkurilassa, Niittytie 33:ssa.
Tavoitteitani TET-jaksolleni oli saada hyödyllistä tietoa alan työskentelystä ja saada pelkkää työkokemusta koska en ole ollut ennen tätä jaksoa minkäänlaisella työpaikalla.
Onninen oy on LVI- ja putkifirma. Tukku oli suuri halli jossa toinen puoli hallista oli varattu lastauksille ja toinen ostajille. Tukkuun tullaan, jos firma tarvitsee joitakin tuotteita. Asiakkaat itse ottavat asiansa ja tavaransa ja maksavat firman piikkiin laskut. Erilaisia ammatteja edustivat myyjät, joilla oli LVI-alan tuntemusta. Useimmat olivat joko putkimiehiä tai sähkömiehiä. Työntekijöitä oli suunnilleen noin 10-12.
Työyhteisö oli erittäin mukava. Työpaikalla vallitsi miehinen tunnelma koska naistyöntekijöitä oli vain kaksi minun ja kaverini lisäksi. Puhuimme myös asiakkaiden kanssa tauoillamme. Myyjillä oli kiire yleensä vaikka olimmekin siellä töissä vuoden hiljaisimpaan aikaan.
Omiin töihini kuului enimmäkseen tavaroiden hyllytys ja lastin purkaminen. Töissäni ei tarvittu kuin hieman lihaksia koska jotkin asiat painoivat paljon. Työ oli itsessään erittäin yksinkertaista ja helppoa.
Työelämään tutustumisjaksoni meni erittäin hyvin. En asettanut kovin suuria tavoitteita työlleni sen yksinkertaisuuden ja helppouden takia. Minun TET-jaksooni kuului vain hyviä kokemuksia eikä oikein huonoja. Tästä TET-jaksosta ei ollut hyötyä oman tulevaisuuteni kanssa, koska en ole suunnitellut tälläistä uraa yhtään. Opin kuitenkin etten ole laiska ja olen aina valmis jaksamaan enemmän. Minulta löytyi myös vahvuutta enemmän.
Maria Laamanen
Havukosken koulu
9E
Raportti 5.1.2016
Työelämään tutustuminen (TET-jakso)
TET-jaksoni alkoi 7.12.2015 ja loppui 18.12.2015. Olin siis kaksi viikkoa töissä.
Olin TET-jaksoni aikana Onninen oy:llä. Työskentelin tukussa. Tukku sijaitsi Tikkurilassa, Niittytie 33:ssa.
Tavoitteitani TET-jaksolleni oli saada hyödyllistä tietoa alan työskentelystä ja saada pelkkää työkokemusta koska en ole ollut ennen tätä jaksoa minkäänlaisella työpaikalla.
Onninen oy on LVI- ja putkifirma. Tukku oli suuri halli jossa toinen puoli hallista oli varattu lastauksille ja toinen ostajille. Tukkuun tullaan, jos firma tarvitsee joitakin tuotteita. Asiakkaat itse ottavat asiansa ja tavaransa ja maksavat firman piikkiin laskut. Erilaisia ammatteja edustivat myyjät, joilla oli LVI-alan tuntemusta. Useimmat olivat joko putkimiehiä tai sähkömiehiä. Työntekijöitä oli suunnilleen noin 10-12.
Työyhteisö oli erittäin mukava. Työpaikalla vallitsi miehinen tunnelma koska naistyöntekijöitä oli vain kaksi minun ja kaverini lisäksi. Puhuimme myös asiakkaiden kanssa tauoillamme. Myyjillä oli kiire yleensä vaikka olimmekin siellä töissä vuoden hiljaisimpaan aikaan.
Omiin töihini kuului enimmäkseen tavaroiden hyllytys ja lastin purkaminen. Töissäni ei tarvittu kuin hieman lihaksia koska jotkin asiat painoivat paljon. Työ oli itsessään erittäin yksinkertaista ja helppoa.
Työelämään tutustumisjaksoni meni erittäin hyvin. En asettanut kovin suuria tavoitteita työlleni sen yksinkertaisuuden ja helppouden takia. Minun TET-jaksooni kuului vain hyviä kokemuksia eikä oikein huonoja. Tästä TET-jaksosta ei ollut hyötyä oman tulevaisuuteni kanssa, koska en ole suunnitellut tälläistä uraa yhtään. Opin kuitenkin etten ole laiska ja olen aina valmis jaksamaan enemmän. Minulta löytyi myös vahvuutta enemmän.
Maria Laamanen
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)